Blogi

30.5.2018

Miksi puukerrostaloja, Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila?


Oletko joskus pysähtynyt miettimään miten joku tuote on keksitty, kehitetty ja lopulta päätynyt massatuotannon kautta itsestäänselvyytenä jokapäiväiseen elämäämme? Sakset, akkuporakone, auto… Mutta entä jos puhutaan puukerrostalon rakentamisesta? Miten se keksitään ja innovoidaan uusiksi sellaisella innolla ja päättäväisyydellä kuin mitä Lakea on tehnyt? Lähdin kysymään Lakean toimitusjohtaja Timo Mantilalta mistä yhtiön puurakentamisen taival sai alkunsa ja mihin tästä.


Juuri ennen Timon kanssa juttelemista pohdin suurten keksintöjen syntyä. Sitä hetkeä, kun lamppu syttyy eikä ajatuksen lentoa rajoita näkymättömiä seiniä luova "joka kuuseen kurkottaa katajaan kapsahtaa"-pelko. Löytyisikö Lakean puurakentamisen alkutaipaleelta tällaisia hetkiä?

Ja kyllä, Timo muistaa erään aamupäivän, joka jäi hänen mieleensä merkittävänä. Elettiin vuotta 2006 ja hän toimi silloin Pohjanmaan YH-rakennuttajan (nykyinen Lakea Oy) projektipäällikkönä yhdessä Saara Ala-Luhtalan kanssa. He istuivat lounaalla Keski-Suomen YH-rakennuttajalla silloin töissä olleen Jouni Liimataisen vieraana.

"Jouni kertoi tuolloin haaveilevansa Suomen rakennusmarkkinoille tuotteeksi massiivipuulevyä", Timo muistelee. "Hän visioi siihen voitavan sijoittaa ikkunat ja ovet joustavasti juuri niin kuin haluaa, toisin kuin perinteisellä tavalla rakennettuun kerrostaloon."

Ideansa Jouni kuvitti servettiin, josta otettiin jopa valokuva, niin suuren ajatuksen äärellä oltiin.

Suomessa hyvin saatavilla oleva puu mahdollistaisi materiaalina myös rakennuselementtien teon tehtaassa. "Juuri rakennustyön teollistaminen oli tuolloin ydin ja kirkkain ajatus.", kertoo Timo.

Alusta lähtien oli mukana myös kuivassa rakentamisen tärkeys. Tehdastiloissa rakennettaessa kosteusvaurioita ei synny, teollisesti rakentaminen poistaa tuon ongelman automaattisesti.

 Moduulirakentamisen alkuhetkien malleja

Tästä se lähtee! Moduulirakentamista mallattiin Lakealla vuoden 2012 alussa viinipullolaatikoista tehdyillä malleilla. 


Ideasta toteutukseen

Ajatus jäi vielä vuosiksi taka-alalle, kunnes se nostettiin jälleen pöydälle vuosina 2010-2011. Keijo Ullakko oli tuolloin toimitusjohtajana silloin jo Lakeaksi nimetyssä yhtiössä. Alettiin suunnitella toiminnan laajentamista Keski-Suomeen ja haettiin uuteen toimistoon aluepäällikköä. Liimataisen Jouni tuli valituksi pestiin.

Tällöin palattiin myös vuoden 2006 servetti-keskusteluihin.
"Stora Enso oli juuri tuomassa Suomeen uutta tehdasta, joka kasaisi puulevyistä kerrostaloasuntoja", Timo kertoo.

Tähän kehitystyöhön myös Lakea sitten osallistui. Yhteen hiileen puhaltaen luotiin pohja uudenlaiselle puurakentamiselle.

Vuonna 2014 valmistunut Lintuviita Seinäjoella oli Lakean ensimmäinen puukerrostalo. Sitä ovat seuranneet mm. Seinäjoen asuntomessualueelle noussut Mäihä ja Jyväskylän Kuokkalaan rakennetut Puukuokka 1 ja 2. Veljiensä viereen nousevan komean As Oy Jyväskylän Puukuokka 3:n harjannostajaisia juhlitaan 1.6.2018.

Lokakuussa 2018 valmistuva As Oy Seinäjoen Tuohi on puolestaan ensimmäinen Lakean kehittämällä Sydänpuu-konseptilla rakennettava kerrostalo. Lakea on hakenut myös patenttia tälle aivan uudelle tavalle rakentaa yhdistäen puu- ja betonielementtejä.

Puupinta on läsnä Puukuokka 3:n asunnoissa

Kuokkalaan rakentuvan As Oy Jyväskylän Puukuokka 3:n kodit ovat muuttovalmiit syksyllä 2018.


Puukerrostalo kilpasille betonitalon rakennuskustannusten kanssa

"Suomessa kasvaa paljon puuta, mutta aiemmin ei 4-8 kerroksisia puukerrostaloja juuri tehty", Timo toteaa. "Jotta Suomeen saadaan lisää puukerrostaloja vaatii se rakennusalan ja toimijoiden muuttumista sekä tehokasta ja laadukasta liukuhihnatyötä", hän jatkaa.

"Tehdasta ei tarvitse enää perustaa rakennupaikalle, kuten ennen on tehty. Kerrostalo-tehtaalla on ergonomiset työpisteet, materiaalivarastot lähellä ja myös materiaalihukka näin pienempi. Siitä syntyy pitkällä jännitteellä taloudellisempi tuote." Mantilan on helppo listata puuelementtien tehdasvalmistuksen etuja.

"Moduuleista voidaan rakentaa myös selvästi toisistaan erinäköisiä taloja", Timo jatkaa. "Sen mahdollistaa juuri tuo puumoduulien joustavuus ja muunneltavuus."

As Oy Seinäjoen Tuohi 

As Oy Seinäjoen Tuohi on ensimmäinen Lakean kehittämällä Sydänpuu-konseptilla rakennettava puukerrostalo.


Asuntonsa malliversion voisi valita netin kautta

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Timo paljastaa, että Lakean suunnitelmissa on hankkia lisää tontteja uudelle Sydänpuu-konseptille ja että seuraava puukerrostalo nousee todennäköisesti Tampereelle. "Lakea pystyy käynnistämään 1-3 puukerrostalohanketta vuodessa", hän arvioi.

"Olisi hienoa, jos tulevaisuudessa myytäisiin Sydänpuu-konseptilla tehtyjen asuntojen malliversioita", Timo maalailee haavettaan tulevasta. "Asunnon ostajat voisivat valita esimerkiksi delux –version, keskimallin tai vaikka vain seinät."

Asuntoja voisi varata Lakean nettisivuilta ja kun asukkaita on tarpeeksi, käynnistettäisiin Sydänpuu-hanke. Olisi siis asuntomallisto, josta kasattaisiin kerrostalohanke. "Se toimisi vähän kuin autoa ostaisit, lisävarustein tai ilman", vertaa Timo.

Hän nostaa esille myös ryhmärakentamishankkeet, joita löytyy nyt esimerkiksi Helsingin seudulta. Lakean Sydänpuu-konsepti voisi toimia alustana ryhmälle, joka luo oman kerrostalonsa. Talo voisi syntyä vaikkapa urheiluopiston viereen tai muodostua ekologisesta asumisesta kiinnostuneiden aloittamana.

As Oy Jyväskylän Puukuokka 2:n porraskäytävä

Puupinta on näyttävästi esillä myös vuonna 2017 valmistuneen Puukuokka 2:n rappukäytävissä.
 


Metsää puilta

Mahdollisuudet ovat siis monet. Sokerina pohjalla on se, että puut sitovat kasvaessaan ilmasta itseensä hiilidioksidia tehden puutaloista pitkäaikaisia hiilidioksidivarastoja. Se kantaa oman kortensa kekoon ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä.

Itsestäni tuntuu, etten aiemmin nähnyt metsää puilta enkä edes osannut ajatella puukerrostalojen mahdollisuutta. Nyt, kun käsissä on tarvittava teknologia, tuotteet ja ennen kaikkea vahva tahtotila sekä asiantuntevuus, voidaan todella päästä puusta pidemmälle. Tunnustan, että asuisin itsekin kovin mielelläni puuntuoksuisessa kaupunkikodissa!

 

Elisabet

 

Vanhempia blogikirjoituksia

Blogiarkisto